Kipeä kaipaus

Hei sinä siellä sinisessä maskarassa

Lukemassa lehteä aamuviideltä

Voisitkohan joskus vielä rakastaa minua?

En tarvitse paljoa, ihan vähän vain rakkautta

Tiedän tekemäni virheet ja rikkomukset

Aiheuttamani häpeän ja muistot rosoiset

Kivun, surun ja tuskan josta muistutan

Mutta kai ymmärrät, sua silti rakastan

Kai jokainen meistä tarvitsee äidinrakkautta

Sen että on paikka josta ei työnnetä pois pakkasessa

Olisi syli jossa itkeä tuskaa ja ikävää

Että joku kaipaamaan lähdettyäni jää

Anteeksi etten täyttänyt toiveitasi

Suuria hienoja odotuksiasi

Että minusta tuli vain tälläinen 

ruma ja rikkoutunut epämääräinen