Sydänsärkyni hukkuen hymyysi

Suonesi ovat kuin tuulessa huojuvat tuskaansa huutavat puun oksat Niin kauniit että tekisi mieli koskettaa Edes ihan pikkuisen Vaikken olekaan sinua varten näen sen kyllä, miten sykit sisältäsi aina kun ajattelet häntä Kuin puu joka kaipaa kevättä

Olen sinulle ilmaa Pelkkää tuulenvirettä En ole sinulle mitään Olenko koskaan ollutkaan En kestä kylmyyttäsi Välinpitämättömyyttäsi Inhoa silmissäsi Miksi leikit kanssani?

Tunnen olevani jälleen hetken ajan Pieni lapsi, onnellinen tyttönukke Kävelen kalliolle muovautuneissa portaissa Vaikka tiedän etteivät ne ole portaat Haluan vain uskoa niin Variksen rujo ruumis kiven päällä Jalat kohti taivasta kaikkensa antaneena Silti niin levollisena Hyvin kuninkaallinen hiljaisuus Meidän välillämme Laineiden liplatus, kesän tuntu ja tuoksu Onnellisuus Nyt on keskikesän juhlan aika

Ajamme auringon kirkuessa taivaalla Kohti sadepilvien synkkyyttä On niin kaunista että itkettää Juha Tapio laulaa radiossa Olemme sekaisin, toisistamme Auto kiitää kuin tuuli pitkin peltoja Olen niin onnellinen tästä kesästä Olen niin onnellinen sinusta

Kujalla kuin kujakolli Sekaisin kuin seinäkello Silti elämä tuntuu hyvältä Sinun vieressäsi En uskonut tähän aikoja sitten Että olisimme tässä ja nyt kaksinyksin Yhdessä yhtä puuta Toisinaan unohdun tuijottamaan Sinua sinua sinua Sillä en saata uskoa sinun olevan siinä Kujakolli ja seinäkello Niin erilaisia mutta silti Kun oikein silmiään siristää Ja ajatuksiaan pinnistää Ne sopivat täydellisesti yhteen

Näen kadulla pariskunnan Jo keski-iän ylittäneen Eivät silti lähelläkään vanhuutta Onnellisessa välitilassa Elämä alkaa maistua harmonialta On päästetty irti lapsista ja lemmikistä Silti roikutaan kaksin käsin kiinni elämässä Diorilta tuoksuva nainen Pitää miehensä käsivarresta kiinni Toppatakin minkkikaulus Takertuu huulipunaan kiinni tuulessa Mies ei tahtoisi tätä mutta silti Jatkaa matkaansa eteenpäin Antaa naisen olla siinä kiinni Kai sitä voisi kutsua onnen tasapainoksi

Leikit kanssani hävyttömästi hyväksikäytit tunteitani Annoit minun uskoa että yhdessä olemme aina me Pidit minua korvikkeena Hopeana, varasijana Olin olemassa sinulle vain kun halusit repiä minusta palasia Minulle sinä olit kuu tähdet ja avaruus Koko maailmankaikkeus sinne ja takaisin Sinua vain olen rakastanut Enemmän kuin ketään koskaan Miksen minä ollut sinulle muuta kuin narri?

Seinä täynnä valheita ja uskottelua Huuda kun tarvit mua Mitä se hyödyttää kun et silti tule? Rakkaus tekee kipeää, aivan varmasti Eniten se sattuu silloin kun itse rakastat sitä joka rakastaa toista Mutta ethän sinä hupsu siitä mitään tiedä, särkyneistä unelmista ja murtuneesta sydämestä Sillä sinä et jää ikinä yksin Otsassa suuri polttomerkki           'Nöyryytys'

Joka ilta itken itseni uneen Kuin teinityttö aikanaan Tiedän karvaan totuuden Minkä myönnän itselleni öisin Olen menettänyt sinut kokonaan Et tule enää koskaan takaisin Haluaisin vain sinun rikkovan minut lopullisesti Ennen sitä ei voi alkaa ehtyä mikäli siihen olisi edes halua Turha valehdella, ei ole Ilman sinua en halua olla ehjä Ilman sinua en halua olla olemassa