Sydänsärkyni hukkuen hymyysi

Sinun silmiisi minä hukun Olen kuin aamukasteinen kukka Puhkean kukoistamaan kosketuksestasi Lämpenen katseesi alla, valun hurmokseen Olen vuosia kirjoittanut runoja rakkaudesta Tietämättä aiemmin siitä juuri mitään Rakastetuksi tulemisesta, tätäkö se on? Nyt ymmärrän  rakkausballadit hömppäkomediat romanttiset taskupokkarit Voi luoja miten minä rakastan rakastaa sinua Ja miten minun sydänsärkyni hukkuu hymyysi. 

Niin monta kipeää päivää täynnä surua ja kaipausta Tuskan kylmä käsi väsyy hiljentää otettaan sydämistä Niistä jotka rikkoutuivat Niistä jotka ikävöivät Niistä jotka rakastivat Emme puhuneet viimeisestä matkasta On vain uusi ja uusi satama  Uusia lähtöjä ja lisää ikävää Toivon, että matkasi sujuu kevyesti Ja odotat meitä jäljelle jääneitä Meidän satamassamme, meidän matkallamme Pappa. 🖤 ✝️ 03012018