Kipeä kaipaus
Hei sinä siellä sinisessä maskarassa Lukemassa lehteä aamuviideltä Voisitkohan joskus vielä rakastaa minua? En tarvitse paljoa, ihan vähän vain rakkautta Tiedän tekemäni virheet ja rikkomukset Aiheuttamani häpeän ja muistot rosoiset Kivun, surun ja tuskan josta muistutan Mutta kai ymmärrät, sua silti rakastan Kai jokainen meistä tarvitsee äidinrakkautta Sen että on paikka josta ei työnnetä pois pakkasessa Olisi syli jossa itkeä tuskaa ja ikävää Että joku kaipaamaan lähdettyäni jää Anteeksi etten täyttänyt toiveitasi Suuria hienoja odotuksiasi Että minusta tuli vain tälläinen ruma ja rikkoutunut epämääräinen