Tätä likaa ei pestä pois

Sanoit niin kauniita sanoja ja aloin itkeä
"Löydät vielä jonkun johon luotat, joka ottaa sut kainaloon ja silittää"
Voi kun tietäisit miten vaarallinen paikka kainalo voikaan olla

Minä tiedän. Kokeilin kerran.
Luotin. Täysillä. Koko sydämestäni.
Menin kainaloon.
Menin rikki.
Niin rikki kuin voi mennä.

Eihän hän tarkoittanut, tiedän sen kyllä
Hänestä vain kyyneleeni olivat kiihottavia
Hänelle ei oli kyllä
Minä pelkäsin niin kovin
Häntä, peilejä, pistoolia, pakenemista

Oli turvallisempaa mennä rikki
Toivoa sen loppuvan pian
Kipu jalkojeni välissä jota en unohda
Psykoosi antaa luvan toimia rumasti

Tätä likaa ei pestä pois, se sotkee aina vain uudestaan ja uudestaan ja uudestaan
Anteeksi ei tarkoita mitään
Se ei muuta tapahtunutta
Sitä miten rikki menin

Vain koska kerran kokeilin luottamista

Terveisit sinne helvettiin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Papan matka

Tuulta munille

Tärsky suoraan sydämeen